LadyBohemia — Champagne RSS
~* Fever, Underground *~
Rafaelin enkeli?
Tizianinpunaisina leiskuvat hiukset olivat illan ajan erinomaisen hyvin edustettuina:-)
Upeaa oli se, että korsetteja esittelivät oikeat aidot naiset, upeat, erikokoiset, -pituiset ja -tyyliset. Jos shown olisivat vetäneet 17-vuotiaat, hieman vaivaantuneet ja alipainoiset mallit, olisi tunnelma ollut ihan toinen. Tämä on tietysti naisen näkökulma, mutta minuun teki vaikutuksen nimenomaan se kuinka nämä mallit kantoivat itsensä, ja korsettinsa. Asenteella ja ylväästi yleisöä silmiin katsoen. Sen kerran kun pääsen juhlimaan ja kuvaamaan salakapakkatunnelmissa päättää kamerani salama sanoa yhteistyön irti... Kävi klassisesti eli patterit loppuivat. Kuvat ovat hieman niinsunnäin sumuisia ja tärähtäneitä mutta tavallaan se sopi tunnelmaan... Välissä, alussa ja lopussa meille esiintyi burleskikabaree Itty Bitty Tease: ~*~ Ja Fionan soittaessa timanttisia levyjään tanssivat korsettimallit, kabareetanssijat, yleisö... Minäkin. Täytyy sanoa, koskaan elämässäni en ole tuntenut itseäni yhtä yli- ja alipukeutuneeksi. Samanaikaisesti. En ole aikaisemmin tuntenut enkä ymmärtänyt burleskia ilmiönä, mutta tämän illan jälkeen tajuan jotakin... Minua viehätti se miten selkeästi ainakin osa siitä on naisten omaa juttua. Ei vain vähäpukeisia naisia miesten silmäniloksi vaan naisten omaa roolileikkiä; pukeutumisella ja asenteilla leikittelyä. Illan aikana tapasin monta Oman Elämänsä Sankaritarta. Naisia jotka kulkevat omia polkujaan. Kiinnostavaa. Fiona! Yonan esitys puolestaan oli kirkkaankuulaankaunis, kerrassaan herkkä ja koskettava. Ja oudolla tavalla se sopi ympäristöönsä täydellisesti. Ikäänkuin kirsikkana jätskin päällä, vai miten tämän ilmaisisin, oli upea harpisti Yonan taustalla. Ei, rinnalla. Ah mikä elämys. Koko ilta oli kuin tarjoilunsa; Makeaa mahan täydeltä. Samppanjan kuplia. Hieman syntistä, erittäin hauskaa. ~*♥*~~*Koruja, kuplivaa ja Ella Fitzgeraldia*~
Minusta on ihana tutustua ihmisten koteihin, sillä uskon vakaasti, että ne kertovat heistä enemmän kuin sanat (vaikka tällä hetkellä minun kotini viestittää lähinnä että siellä asuu varsinainen sottapytty jolla ei valitettavasti ole minkäänlaisia neurooseja nurkkiensa puunaamisesta).
[caption id="" align="aligncenter" width="500" caption="Lean luona takakirenkin stressaaja rentoutuu ihan vahingossa..."][/caption]Tämä kolibiririipus (alla) muistutti minua lapsuudestani, kun kolibirit pörräsivät mangopuumme ympärillä... Ihan jo tuon muiston kunniaksi kolibiririipus korviksineen lähti kotiin kanssani.
Jos jostakin löydän tällaisen aidon vintagemekon (alla), lupaan opetella tanssimaan charlestonia. Lealla sellainen jo on:
[caption id="attachment_4899" align="aligncenter" width="500" caption="Mikä ihana läpikuultava pitsihelma... Ah. PS. Lea kertoi jälkeenpäin että hän on mennyt naimisiin tässä ihanassa charlestonmekossa! Minähän sanoin, siinä naisessa on tyyliä:-)."][/caption]Lean tyylitaju ja värisilmä näkyi jokaisessa pienimmässäkin yksityiskohdassa... Ja minun sieluni lepäsi kun kaikki oli niiiiin kaunista.
Turkooseista tulee jostakin syystä minulle aina kaukokaipuu... Näin ihan selkeästi itseni jossakin Nepalin vuorilla tai Tiibetissä, tuo pitkä kaulakoru kiedottuna ranteeni ympärille. Lea sanoi ettei hän yhtään ihmettele tunnettani, hän epäili varastoineensa osan omaa kroonista matkakuumettaan koruihinsa.
En ole lähivuosina lähtemässä juurikaan Eurooppaa kauemmas, mutta varmuuden vuoksi nappasin mukaani myös tuon turkoosikorun. Jos tilaisuus lähteä vaikkapa Buenos Airesiin harjoittelemaan argentiinalaista tangoa sitten satuu koputtamaan ovelleni, ainakin korujen suhteen olen valmis.
[caption id="attachment_4906" align="aligncenter" width="192" caption="Rakas Noorani on antanut minulle nämä höyhenkorvikset. Esteettisyyden lisäksi niiden tunnearvo on mittaamaton."][/caption]~
[caption id="attachment_4901" align="aligncenter" width="500" caption="Lean luomuksia"][/caption]~
[caption id="attachment_4909" align="aligncenter" width="300" caption="Päivän asu: ranskalainen babydollmekko, höyhenkorvis, Wolfordin sukkikset ja viininpunaiset korot"][/caption]~
[caption id="attachment_4910" align="aligncenter" width="300" caption="Syksyn sijoitukseni, Pura Lopezin viininpunaiset lakeerikorkkarit, joiden ostoa en ole katunut hetkeäkään. Vaikka niihin meni koko syksyn vaatebudjettini."][/caption] Kiitos Lea että kutsuit minut tuulettumaan; tämä ihana pieni getaway tuli juuri kreivin aikaan. Niin se vain on että pieni ihminen tarvitsee välillä jotakin pehmeää itsensä ja maailman väliin. Koko tämän hauskan illan ajan kaikki surut ja murheet joita olin sydämessäni kantanut olivat poissa ja unohduksissa. Ja mielessä soi vain Ella Fitzgerald. ~*♥*~