LadyBohemia RSS

Kiipesin tänään ullakkoasuntomme katolle katsomaan auringonlaskua. Hennon vaaleanpunaista ja satumaisen kaunista. Muistuttaakseni itseäni siitä että välillä kannattaa poistua mukavuusalueeltaan ja katsoa asioita vähän eri vinkkelistä. Tämä minulle niin rakas näkymä on omistettu oman tiensä kulkijoille ja sitä vielä hakeville... Seikkailijoille, sankareille ja sankarittarille, eksyneille (erityisesti heille!), sekä omansa jo löytäneille. Ps. Kun aikanaan (kauan, kauan sitten) ostin pelkän menolipun Kalkuttaan antoi siskoni minulle mukaan Arundhati Royn kirjan Joutavuuksien jumala. Hän kirjoitti omistuskirjoitukseksi "Rohkealle siskolleni! Kaikkea hyvää suureen seikkailuun. Toivottavasti löydät etsimäsi vastaukset."  Nyt etsin niitä taas. Toivottavasti vain rohkeus ei ole matkan varrella varissut maailman tuuliin.

Some serious swing to spice up your Monday: All that Jazz 

Vielä pieni hetki ennen kuin vetäydyn ja Ben&Jerry´s -jätskipurnukan kanssa sohvannurkkaan nauttimaan Sex and the Citystä - Neloselta, ysiltä... Sen kunniaksi - italialaista muotia: Tämä asu on oma suosikkini. Tämä mekko minulla on... Luonnossa se on vielä kauniimpi. Cosebellestä.

Kaikki mitä rakastin -blogin idea on yksinkertaisesti kaunis. Eeva kertoo päivittäin lukijoilleen asioista joita on sen päivän aikana rakastanut. Ja vähän tai paljon muutakin. Olin niin ihastunut Eevan ideaan että aloin ihan tietoisesti miettiä asioita joita itse päivän aikana rakastan. Kun oikein ajattelee, niitä löytyy joka päivästä! En olisi arvannut. Ehkä positiivinen ajatusharjoitus on minulle ihan paikallaan. Tänään löysin vahingossa kirjeen, jonka olin yli kymmenen vuotta saanut Intian Siurista, West Bengalista. Sen oli minulle kirjoittanut yli 80-vuotias puolisokea kirurgi johon olin matkoillani tutustunut - eräs vaikuttavimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Häntä ei enää ole, mutta tunsin että hän oli lähelläni kun uudelleen ja uudelleen luin hänen pitkää käsinkirjoitettua kirjettään, jossa hän kutsui minua lapsekseen ja kertoi että hänen luonaan minulla on aina koti jos sellaista tarvitsen. Tänään rakastan elämääni, joka on antanut minun kohdata niin uskomattomia ja hienoja ihmisiä. Hassua elämää, joka kesken ankean siivuosrumban muistuttaa siitä mistä oikeasti on kyse.

 Kuva ei liity aiheeseen millään tavalla, paitsi että siinäkin olen onnellinen.

Pääsin kerran Sevillassa, flamencon kehdossa, aivan uskomattoman upeaan flamencoesitykseen - intensiteetti, voima ja tunteen palo oli niin käsinkosketeltavaa että ilma aivan rätisi sähköstä. Olin ihan sanaton vielä seuraavanakin päivänä. Mitähän tapahtuisi jos lavalle lisättäisiin yksi ballerina? Ajattelin mennä katsomaan...