LadyBohemia RSS

Monet ovat kyselleet minulta ideoita persoonallisen, boheeminkauniin tyylin luomiseen.

Kerronpa siis teille salaisuuden.

It's all in the details.

PikkuPikkujutuissa.

Joita voit lisätä asuusi joko säästellen, tai herskytellen... Fiiliksen mukaan.

Esimerkiksi. Poimi kaapistasi yksinkertainen neulemekko, johon lähdetään lisäämään näitä detaljeja yksitellen; voit lopettaa siinä missä oma rajasi tulee vastaan...

Simppelin neulemekon kaunistaa vaikkapa tämä ihana käsintehty BohemianRosalia -shaalini (valitset vain omasta vaatekaapistasi jonkin ns. Signature Piecen. Erityisen asusteen jota rakastat; antiikkikorun, pitsihuivin, näyttävän hiuskoristeen...)

Käytän oman shaalini kanssa ruusukkeiden värisiä neulemekkoja; creamy tai deepdusty hazelnut, yksinkertaisia, pehmeitä, istuvia (italialaiset osaavat muuten tehdä parhaat neulemekot; sellaiset ohuenohuet mutta lämpimät, jotka istuvat kuin hansikas ja korostavat tasan oikeita kohtia. Ja jos tiedät mistä haet, ne eivät ole edes kalliita). Koska shaali valuu päälle pehmeästi ja vaihtelee asentoaan kantajan liikkeiden mukana, tippuu toiselta olkapäältä tms., tulee neulemekon puolestaan olla kurveja hyväilevä. Kaunis decoltee, istuva käsivarsista, vyötäröltä, ja siitä alaspäinkin. Koska shaali on niin koristeellinen ja naisellinen, ei mekossa saa olla mitään ylimääräisiä härpäkkeitä. Niin ja kun shaalissa on on tuollainen ihana ylöspäin nouseva Marie Antoinette -henkinen kaulus, kannattaa sitä korostaa vaikka sellaisella boheemilla löyhällä kiharanutturalla, joka jättää kaulan ja niskan näkyviin mutta josta putoilee (ihan satunnaisia) kiharoita kasvoja reunustamaan.. Ehkä joku niskaankin... MMmmmMmmmmm... Inspiroidun shaalistani jo itsekin. Tähän lisäisin vielä sellaisen aidoista pienistä helmistä tehdyn yksinkertaisen vyön löyhästi lantiolle, ihan vain koristamaan ja korostamaan kurveja oikeista paikoista. Sellaista minulla ei vielä ole mutta tulee olemaan... Jos se minusta riippuu... Sitten mokkasaappaat (koroilla, aina) ja menoksi. Siinä se on... Efekti on säväyttävä... Olen testannut. Voi kuulostaa monimutkaiselta mutta EI SE OLE. Kokeile:). Ps. Jos haluat pikkuisen räväyttää voit lisätä tähän vielä verkkosukat (kermanvärisen mekon kanssa kermanväriset etc...). Mutta ehkä sitä varten on parempi olla vaikkapa siellä Italiassa; tällä kotisuomessa saatat huomaamattasi räväyttää hieman enemmän kuin odotitkaan:) :) :) :). Nimim. Kokemusta on.. ~*♥*~

Tarvitsin irtiottoa joten ostin (taistelin Huuto.netin korotusautomaatin huumaamana viimeisen tarjolla olevan lipun, törsäten -jälleen - täysin yli varojeni) viime hetken lipun Chisun Tavastian loppuunmyydylle keikalle. Ja voi miten se olikaan sen arvoista. Chisu on niin... ihana, hillitön, huumaava, että minulta menivät jalat alta. Tai sanoisinko, hän nosti jalkani irti maasta.

Joku osuvasti kirjoitti Chisun fb-seinälle "You are an animal on stage". Lisäisin tuohon; kaunis eläin. Mikä karisma. Mikä nainen. Mitkä lyriikat. Ja mikä tyyli. Kun sitten kirpeässä pakkasyössä kävelin tyhjiä katuja pitkin kotiin oli pääni ensimmästä kertaa viikkoihin tyhjä. Tyhjä surusta. Voi miten arvokas olikaan tuo hetki, ohikiitävä hetki mielenrauhaa, tunnetta että elämä kantaa. Tunne siitä että vaikka suru ei häviä, jaksaa sen kantaa. Ja että ihania hetkiä on. Minullekin. Chisun sanoin. HÄHÄ. ~*♥*~

Minut on ryöstetty vain kerran elämässäni, mitä itse asiassa pidän pienenä ihmeenä. Mutta vaikka minulta tuolloin vietiin viimeisinkin pennonen, matkashekit, passi ja lentoliput - ja lähimpään Suomen konsulaattiin oli yli 1000 kilometriä-, ei se ollut mitään verrattuna tuttavani Angelin ryöstöön. Tapasimme Angelin ja hänen poikaystävänsä Meksikossa, Maya-intiaanien raunioilla keskellä Palenquen viidakkoa.   Angelin tarina oli hurja. Hän sairasti jotakin harvinaista sairautta tai syndroomaa jonka nimeä en muista, mutta johon hän kuolisi reilussa vuorokaudessa ilman säännöllisesti otettua lääkitystä. Lääke oli myös niin harvinainen, että sitä oli saatavilla vain hyvin kehittyneistä maista. Angel päätti - poikaystävänsä, perheensä ja lääkärinsä kauhuksi - tehdä maailmanympärimatkan ja kiertää juuri sellaiset maailmankolkat joissa lääkettä ei olisi saatavilla. Hän pakkasi mukaan riittävästi lääkettä ja poikaystävänsä, ja päätti näyttää kaikille (ennen kaikkea itselleen, epäilen) että tämä sairaus ei estäisi häntä elämästä unelmiaan. Sitten Meksikon viidakossa heidät ryöstettiin. He olivat järkevästi jakaneet rahat, passit, liput, matkashekit yms. eri paikkoihin, mutta jättäneet lääkkeet (kaikki!) hotellin tallelokeroon. Tallelokero jossa oli myös hieman rahaa ja jotakin arvokasta, oli sitten tyhjennetty. Kokonaan. Itkettyään asiansa hotellin henkilökunnalle huonolla espanjallaan Angel totesi että sieltä ei apua heruisi. Vaikka tallelokero oli respan takana ja paikalla oli koko ajan useampia henkilöitä, ei kukaan ollut nähnyt mitään. Kello tikitti. He totesivat etteivät voisi suoriutua minnekkään lääkärin nimeämään reitin varrella olevaan lähimpään hoitopaikkaan vuorokaudessa. Epätoivoissaan he turvautuivat viimeiseen. Poliisiin. Meksikossa matkaavien ensimmäinen ja viimeinen sääntö on, että vaikka joutuisit minkälaiseen pulaan, yritä selvitä ottamatta yhteyttä poliisiin. Se (miltei) aina pahensi tilannetta. No, tästä pahemmaksi ei enää voisi mennä. Angel oli kuolemaisillaan. He selvittivät asiansa poliiseille, jotka näkivät että tyttö todella oli huonossa kunnossa. Angelin suureksi hämmästykseksi poliisi oli järkyttynyt, myötätuntoinen ja auttavainen. He ilmoittivat että hankkisivat lääkkeet tytölle takaisin tunnin kuluessa. Heidän tuli vain mennä hotelliin odottamaan. Ilman suuria odotuksia he tottelivat. Ja alle tunnissa pikkuinen lähettipoika toi heille kaikki lääkkeet takaisin. Kaikki rahallisesti arvokas jota tallelokerossa oli ollut, jäi kadoksiin. Selvittyään shokista Angel ja hänen poikaystävänsä analysoivat tilannetta rauhallisemmin. He päättelivät että hotelli oli todennäköisesti mukana ryöstössä, poliisi samoin. Niin varmoina poliisit olivat ilmoittaneet palauttavansa lääkkeet, ja vielä tunnin sisällä. Angelin poikaystävä olisi halunnut palata kotiin Britanniaan, vetää untuvapeiton päänsä yli ja elää turvallisessa lämpimässä ja pehmeässä paikassa loppuikänsä. Angel halusi jatkaa reissua Peruun, alkuperäisen suunnitelman mukaan. Peruun siis, molemmat. En ole kuullut heistä mitään tuon kymmenisen vuotta sitten tapahtuneen kohtaamisemme jälkeen. Mutta tänään lähetän mielessäni enkelin siipien havinaa Angelille. Toivon että hänen seikkailunsa olisivat lopultakin vakuuttaneet hänet siitä ettei elämässä tarvitse todistella mitään. Edes itselleen. ~*♥*~

The tune, lyrics & feel of the day:

You think I'd leave your side baby You know me better than that Think I'd leave you when you're down on you knees I wouldn't do that xxx When you're on the outside baby and you can't get in I will show you you're so much better than you know xxx When you are lost and you're alone you can't get back again I will find you darling I'll bring you home ~*♥*~

~*♥*~