LadyBohemia — Everyday Poesie RSS

Café Engel Helsingin Senaatintorin laidalla oli yli kymmenen vuoden ajan olohuoneeni.  Siellä kirjoitin (käsin!) 20-sivuisia kirjeitä rakastuttuani opiskelijana maailman toisella puolella internetin ulottumattomissa asuneeseen taiteilijaan. Siellä tein graduni. Engelissä olen lukenut ihania kirjoja. Haaveillut sisustuslehtien taikaa. Tai vain istunut kynttilänvalossa ja kuunnellut jazzia, Nina Simonea, Billie Holidayta... Nauttinut impromptu konsertista, kun joku omistajan tuttava tai vakiasiakas yllättäen sai inspiraation  ja istahti takahuoneen flyygelin ääreen. Engelissä olen viettänyt hääjuhlia, tasavuosijuhlia, kesän avajaisia... Kahvilan sisäpiha on helsinkiläinen legenda. Siellä järjestettiin joka vuosi kesän avajaiset, joissa (yleensä eurooppalainen indie-tyylinen) elokuva sai ensi-iltansa. Usein paikalla oli myös elokuvan ohjaaja tai näyttelijöitä. Samppanja virtasi ja pöydät notkuivat juustoja, quicheja, salaatteja, macaroneseja, mansikoita.. Illan pimentyessä hiljennyimme sisäpihalle katsomaan elokuvaa. Viileällä ilmalla saatavilla oli vilttejä joihin kääriytyä. Viiniä tai vaikkapa kaakaota oli tarjolla elokuvan ajan. Toisinaan lauha kesäsade ropsahteli hiljaa sisäpihan päälle viritettyyn kangaspressuun, korostaen romanttista tunnelmaa.  Ah. Kaakao, croissant, tuoremehu ja perusteellinen juttutuokio Engelissä oli myös traditio josta pidimme kiinni rakkaan kummityttöni kanssa. Kun kuulimme että Engelin talo menee parin vuoden remonttiin eikä kahvilaa ehkä enää avata, kuvasi kummityttö huolellisesti kaikki traditiomme elementit meille muistoksi. Engelin läksiäisistäkin (jotka olivat aikamoinen elämys, niistä lisää myöhemmin...) tulin kotiin yhden pikkuisen vanhan kaapin kanssa, joka tuo nyt omaan olohuoneeseeni Engel-tunnelmaa:-). Lienee tarpeetonta mainita, että LadyBohemiaa kuuluisi oikeasti kirjoittaa Café Engelissä. Toivottehan kaikki kanssani tosi lujaa että Engel palaa ja saan olohuoneeni takaisin. On ikävä!

Lasten vastauksia kysymykseen "Mitä rakkaus on?" (Cosmic Dreamer) "When someone loves you, the way they say your name is different. You just know that your name is safe in their mouth." - Billy, age 4 "Love is like a little old woman and a little old man who are still friends even after they know each other so well." - Tommy, age 6 "Love is what's in the room with you at Christmas if you stop opening presents and listen." - Bobby, age 7 "Love is when you tell a guy you like his shirt, then he wears it everyday." - Noelle, age 7

Tämä vieterinukkejuliste työhuoneeni ovessa puhuttelee minua. Tänään aivan erityisesti. TÄYTYY tehdä enemmän töitä. Täytyy olla enemmän lasten kanssa. Täytyy käydä useammin vanhempien luona. Täytyy SIIVOTA USEAMMIN. Täytyy tehdä suvulle joulu. Täytyy kuntoilla. Täytyy laihtua. Täytyy olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Täytyy hankkia jatkokoulutusta. TÄYTYY. Täytyy. TÄYTYY. Vauhti vie mukanaa jos et ole varuillasi. **************************************************************** PÄÄTÄ ITSE KUINKA PALJON ON TARPEEKSI. Älä viritä vieteriäsi liian tiukalle. Elä mieluummin omien mittojesi mukaan tyytyväisenä kuin muiden mittojen mukaan tyytymättömänä.

La Raili. Raili Hulkkonen osaa taikoa naisesta kuin naisesta kauniin. Liikenteenpysäyttävän kauniin. Ja kun tietää olevansa parhaimmillaan hehkuu itsevarmuutta joka säteilee kauas. Olen käynyt Raililla meikattavana vuosien ajan, opiskeluajoistani lähtien, silloin kun tiedossa on ikimuistettava juhla tai tärkeä, pelottava koitos. Kuten silloin, kun kauan kauan sitten erosin ex-poikaystävästä ja tarvitsin jostakin itsevarmuutta käydä ero läpi jotakuinkin itkemättä ja pystypäin. Raili ilmoitti topakasti että nyt tehdään sinusta niin upea, oikea jumalatar, että mies ymmärtää mitä menettää. Lapsellista. Juu tiedetään.  Ja sain elää mahtipontisen eleeni jälkeen kaurapuurolla viikon. Mutta niiiiiiiiiiiin sen arvoista. Kauneushuone Puuteri

Pakkaslumen raikkaus hengityksessä matkalla hot joogaan aamuseitsemältä. Tähtien tuike taivaalla, ratikoiden pikkuhiljainen herääminen uuteen päivään. Onnistumisen riemu kun - ilman kenenkään apua - kaivan pikku autoni esiin viikon lumi- ja jääkasan alta. Aseena lasten hiekkalapio ja italialaiset korot. Kaunis uudenvuoden toivotus, joka minua odotti työhuoneeni lattialla: Helsinki je t’aime.