*~ Onnenhiluja ~
En muista kuka otti minusta tämän kuvan mutta sen muistan että olimme Café Engelissä, sulkemisajan jälkeen, ja taustalla soi Dave Lindholmin Pieni ja hento ote.
Tämä oli yksi niitä täydellisen keveitä, täydellisen onnellisia hetkiä. Muistan kun laulussaan Dave kysyi Miten niin jalat maassa? Oletko koskaan nähnyt kenenkään kävelevän jalat ilmassa? Ja ajattelin että katso tänne päin vain, täällä olisi yksi joka leijuu...
Pieni ja hento ote ihmisestä kiinni
Aivan sama tunne kuin koskettava tuuli
Pieni ja hento ote - siinä kaikki
Edelleen ja aina vain yksi maailmankaikkeuden kauneimmista biiseistä. Säästelen sen kuuntelemista kaikkein surullisimpiin ja myös ihanimpiin hetkiin.
Oman taikansa Pieni ja hento ote tuo molempiin.
~*♥*~
Leave a comment