Latte ja HS untuvapeiton alla

Aamuni alkaa vasta kun olen saanut lämpimän kupin ihanasti vaahdotettua lattea. Mielellään nautittuna sängyssä, aamun Hesarin kanssa, pitkään ja perinpohjaisesti maailman menoon tutustuen. Tämä haaveeni toteutuu ehkä kerran vuodessa, mutta tänä aamuna universumi oli ymmärtänyt että olen ansainnut ja todellakin tarvitsen hetken lepoa. Viime viikko oli hirveä. Kohtasin sellaista selkäänpuukotusta, valheita ja aggressioita etten olisi uskonut aikuisten ihmisten edes kykenevän moiseen. Uskon kuitenkin vahvasti, että jokainen kerta kun luottamuksesi petetään ja ihmiset  vahingoittavat sinua valheillaan selkäsi takana, tekee se sinusta vahvemman. Tämä tuntuu toivottomalta kliseeltä kun yrität saamasi iskun jälkeen haukkoa henkeä ja ponnistella takaisin pinnalle. Mutta seuraavalla kerralla Sinä Olet Vahvempi. Tätäkin tärkeämpää mielestäni kuitenkin on, että ihminen joka on kokenut ajojahdin, voi itse valita, ettei koskaan itse tee vastaavaa toiselle.    Jos olisin joutunut kohtaamaan viime viikon tapahtumat vaikkapa kymmenen vuotta sitten, olisin varmasti murentunut niiden alle. Nyt kaikki ne pahat kokemukset, joista en todellakaan aikanaan osannut olla kiitollinen, ovat tehneet minusta vahvan. Vasta viime viikon kokemusteni jälkeen minä ymmärrän kiittää kaikkia vanhoja koulukiusaajiani, ja vanhempiakin vastaavia. Teidän ansioistanne olen tänään vahva. Enkä minä koskaan tee muille sitä mitä te olette tehneet minulle. Se oli sittenkin sen arvoista.